Verse 1
Illan Tullen Näen Kotioven Olevan Jälleen Raollaan
Ja Mä Kuljen Halki Huoneen, Taulut On Vaihtaneet Paikkojaan
Siitä Tiedän, Sä Oot Täällä, Tullut Mulle Jotain Kertomaan
Mutten Sua Kuule, Enkä Näe, Mitä Nämä Jäljet Tarkoittaa?
Varhain Aamun Valo Hiipii Mua Kohti Pitkin Lattiaa
Oletko Siinä, Taas Täällä, Tullut Mua Katsomaan
Valo Taittuu Niin Että Tuntuu, Et Voisin Melkein Koskettaa
Mut Hetki Hiipuu Ja Käsi Painuu Ja Osuu Vaan Lattian Pintaan
Chorus
Kuljin Miltei Tämän Maailman Läpi Ilman Että Kukaan Näki
Miten Sisälläni Pimeys Aina Vaeltaa
Mut Sä Katsoit Kerran Avaruuteen, Tähden Viereen Salaisuuteen
Ei Se Pimeyttä Ollutkaan Vaan Valoa Ilman Todistajaa
Verse 2
Huomaan Jälleen Auki Jääneen Oven, Vaikka Avaimen Piilotan
Joka Ilta Arvailen, Mitä Tulit Tänne Asti Sanomaan
En Kuule Muuta Kuin Hiljaisuutta, Sekö Sinua Pelottaa?
Hei, Mä Lupaan, Ettei Kukaan Täällä Voi Sua Satuttaa
Kauan Sitten Tunsin Lapsen, Joka Tеki Kartan Muurahaisten Poluista
Hän Näki Saman Linnunradan Siinä Kartalla Kuin Yötaivaalla
Muistan Kirkkaat Tähdet, Jotka Asuvat Vielä Kaukana Silmiеn Takana
Haluan Löytää Sut Ja Halata, Jos Tahdot Viimeinkin Puhua
Chorus
Kuljin Miltei Tämän Maailman Läpi Ilman Että Kukaan Näki
Miten Sisälläni Pimeys Aina Vaeltaa
Mut Sä Katsoit Kerran Avaruuteen, Tähden Viereen Salaisuuteen
Ei Se Pimeyttä Ollutkaan Vaan Valoa Ilman Todistajaa
Chorus
Kotitalon Ikkunoissa Laudat, Terassin Kaide On Hauras
Avaan Oven Saranat Ja Valo Osuu Lattiaan
Siinä Sä Oot Ollut Aina, Olohuoneen Maton Reunalla
Piirrät Karttaan Polut, Joilla Löydän Sua Katsomaan
